Jännevammat - Tendinopatia




Jännevammat – Tendinopatia, kun jänne on kipeänä ja oireilee.

Osa 1





Jänteen tehtävänä on välittää lihasten tuottamia voimia luuhun ja sitä kautta tuottaa voimaa, liikettä ja ylläpitää asentoa. Jänteet ovat vahvoja rakenteita ja ne kestävätkin alaraajojen alueella jopa 8 kertaisesti kehon massan verran voimia. Urheilijoilla ja hyppylajeissa jänteen voimakestävyys on vieläkin suurempi.


Jänteen rasitusvammat ovat tyypillisesti seurausta erittäin suuresta tai liian nopeasti muuttuneesta kuormituksesta. Kudokset kykenevät sopeutumaan rasituksen muutoksiin, mikäli niille annetaan tarpeeksi aikaa korjautua.

Suurissa kuormituksissa jänteille seuraa negatiivinen vaste, jolloin kudoksen fysiologinen tila heikkenee. Se ilmenee väsymyksenä. Jos kudokselle annetaan riittävä aika palautumiseen, negatiivista vastetta seuraa positiivinen vaste, jolloin kudos korjautuu ja kudoksen suorituskyky kasvaa.

Mikäli kyseessä on ” treenattu”- rasitukselle tottunut jännerakenne, on palautuminen tottuneempaa ja nopeampaa.

Jänteet sopeutuvat hyvin niille annettuihin tehtäviin ja kestävät yleensä rasitusta hyvin. Huolimatta jänteiden kyvystä sopeutua kuormitukseen, toistuva, liiallinen käyttö voi johtaa usein kiputilojen syntyyn, kuten tendinopatiaan. Kipu aktiivisuuden aikana, paikallinen arkuus, turvotus ja heikentynyt suorituskyky. Jännealueelta voi välittyä myös jatkuvan oloista kipua, esimerkiksi olkapään alueella ylemmän lapalihaksen jänne voi kipuilla pitkäänkin olkapään etuosalla, ennen kuin se diagnosoidaan ammattilaisen toimesta jänteen aiheuttamaksi kiputilaksi. Jännekivun luonne on yleensä salakavala; se pahenee ajan myötä ja voi olla yhteydessä harjoittelun kuormituksen tai fyysisen aktiivisuuden vaihteluihin.

Kipu voi vaivata yöunien aikana, kun jänteen päälle tulee painetta nukkuma-asennosta tai päivittäisissä askareissa ja harjoitteluissa.



Jännekivuissa ja jännevaivoissa on käytetty aikaisemmin usein tendiniitti tai tendinoosi nimikkeitä. Tendiniitti termiä käsitettiin kudosärsytyksestä johtuvaksi sairaudeksi, jossa jänteessä esiintyy paksuuntumista. Ongelmaan katsottiin samanaikaisesti liittyvän jänteen ympärillä esiintyviä tulehdusmuutoksia ja kiinnikkeitä. Tendiniitti-termistä on pääosin luovuttu, koska tulehdusprosessin merkitys ja ilmentyminen etenkin pitkittyneissä jänneongelmissa on epäselvää.


Tendinopatialle altistavia tekijöitä


Tendinopatiasta puhutaan silloin kun jänteen kiputila on pitkittynyt ja kestänyt yli 2 viikkoa. Usein vaiva on kestänyt kuukausia tai jopa vuosia. Taustalla, tai laukaisevana tekijänä voi olla harjoitusmäärien ja tehojen lisääminen nopeassa tahdissa, ” kylmiltään” juostu maraton tai pitkä vaellus lomamatkalla ilman aiempaa harjoittelua. Vanhemmilla ihmisillä, joilla voi ilmetä jo degeneratiivisia (rappeuma) muutoksia jänteissä, jokin poikkeava tekijä arjen tekemisessä tai harrastamisessa voi laukaista reaktiivisen tendinopatian.


Diabetes on yhteydessä jännevaivoihin sekä jänteen parenemisprosessiin ja mekaanisten ominaisuuksien heikentymiseen. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt muuttavat kollageenisäikeiden poikkisiltojen muodostumista ja vähentävät jänteen säikeiden välistä liukumista.



Samoin kuin monet muutkin tuki- ja liikuntaelinongelmat myös tendinopatian syntymekanismit ovat monitahoisia. Sisäiset (perintötekijät, ikä, sukupuoli, hormonaaliset tekijät ja systeemiset sairaudet) ja ulkoiset (lääkkeet, hormonikorvaushoito, tupakointi ja kuormitustekijät) riskitekijät todennäköisesti vaikuttavat siihen, millaiset olosuhteet jänneongelmien kehittymiselle on. Kuormitusmuutos jänteellä voi tarkoittaa kahdelle eri lähtökohdissa olevalle ihmiselle täysin erilaista tilannetta selviytyä muutoksesta ilman oireiden kehittymistä tendinopatiaksi



Lähteet:

Magnusson ym. 2010; Lim & Wong 2018)

(Kujala 2014, 580.)

(Gabbett 2018, 137.)

(Magnusson ym. 2010, 262.)

(Mellor ym. 2016, 2.)

(Grimaldi & Fearon 2015, 910.)

(Steinmann S, Pfeifer C, Brochhausen C, Docheva D. Spectrum of Tendon Pathologies: Triggers, Trails and End-State. Int J Mol Sci. 2020; 21:844.)

(D’Addona ym. 2017)

(Alfredson & Cook 2007)

(Stefansson ym. 2019)

(Da Ré Guerra ym. 2017)

(Eraslan ym. 2018)