top of page

Lääketieteen sanastoa – selityksiä termeistä asiakkaille, joilla on lanneselän kuvantamistuloksia.




Monelle meistä tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat tuttuja, valitettavia kipu- ja pinnetiloja. Töissä, harrastuksissa tai vapaa-ajalla on voinut sattua kaikenlaista haaveria. Rasituskipuja voi ilmetä, vaikka ei harrastaisikaan liikuntaa. Kiputilaan tai rasitusvammaan tarvitaan yleensä jokin kudosta ärsyttävä jatkuva toistettava rasitus, liike tai iskuttava tekeminen. Kipua voi ilmetä eri kehonosissa ilman rasituksen tuomaa muutosta, eli kudosvauriota. Joissakin sairauksissa, kuten CRP oireyhtymässä ja Fibromyalgiassa kipua ilmenee, ilman ” näkyvää” kudosvauriota, samoin MS- taudin yhteydessä voi ilmetä kipua ilman suoranaista kudosvauriota kipualueella.

Selän kiputilat eivät useinkaan korreloi pinteen vakavuuden kanssa. Selkä voi tuntua hyvin jäykältä ja kivuliaalta, vaikkei mitään huolestuttavaa alueelta löydykään. Silloin yleensä puhutaan selän ” hyvänlaatuisesta” pinnetilasta tai että asiakkaalla on epäspesifi selkäkipu. Varsinaista syytä tällöin selkäkipuun ei löydetä kliinisen testaamisen tai tutkimisen osalta, ja kuvantamislöydöksissä useinkaan ei löydy mitään kipua aiheuttavaa selittävää tekijää. On myös huomioitava, että useimmilla meistä löytyy kuvantamisen yhteydessä muutoksia lanneselän alueen rakenteissa, mitkä eivät kuitenkaan selitä sen hetkistä akuuttia tai subakuuttia kipua.

Luuvammat ja jännevammat paranevat lihasvammoja huonommin ja hitaammin. Jänteiden ja luiden rakenteissa verenkierto on heikompaa, joten paraneminenkin on hitaampaa. Luun vammoissa, rasitusmurtumissa, tarvitaan kuvantamista. Kuvantaminen tapahtuu useimmin RT- eli röntgen kuvantamisella tai magneetti kuvantamisella, eli MRI:llä). Magneetti -kuvantamista tarvitaan silloin, kun luuvamman lisäksi epäillään pehmytkudosvammaa ja halutaan tarkempaa tietoa vammasta-alueesta. Kirjoittajan subjektiivinen mielipide onkin, että kuvantamista tehdään usein liian herkästi selän alueen kiputiloissa. Lanneselän kivun ilmentyessä olisi hyvä katsoa ensimmäiset kaksi viikkoa, miten tilanne muuttuu. On myös huomattava, että jos ensimmäisen viikon aikana ilmenee merkittävää ja kipua ja motorista heikkoutta alaraajoissa, on hyvä konsultoida asiantuntevaa ortopedia tai fysiatria. Useasti vaikeahkot selän kiputilat on tarpeen hoitaa moniammatillisesti.


Ohessa selän ja selkäsairauksien termejä:


Akuutti selkäkipu Äkillinen lyhytkestoinen selkäkipu, kesto alle kuusi viikkoa

Annulus-vaurio Välilevyn ulkokehän vaurio

Modic-muutos Päätelevymuutos

Musculus Lihas

Myelopathia, myelopatia Selkäydinpinne

Myelographia Selkäytimen röntgenkuvaus (varjoaine-)

Neuropaattinen kipu Hermovauriokipu

Os Luu

Osteochondrosis Luuruston kasvuhäiriö

Osteochondrodystrofia Luuruston kasvuhäiriö

Osteofyytti Luunokka, -piikki, -uloke

Osteotomia Luunkatkaisu

Osteoporosis Luunhuokoistuminen, luun ”kalkkikato”

Posteriorinen Takana oleva, taka-

Prolapsi, prolapsus Esiinluiskahdus

Prolapsus disci Välilevyn esiinluiskahdus, välilevytyrä

Prolapsus disci intervertebralis Välilevyn pullistuma, nikamavälilevyn esiinluiskahdus

Protruusio Ulostyöntyminen, esiintyöntyminen, ulkonema, esiintyöntymä

Päätelevypainauma Välilevyssä olevan päätelevyn painauma

Radix Hermojuuri

Radialgia Hermojuurikipu

Regeneraatio Uudistus, uudestisyntyminen

Rektaalinen Peräsuoli-

Sacralgia Ristiluukipu

Sacrum Ristiluu

Sakraali, -nen Ristiluu, risti-

Sacrolumbalgia Ristiselkäkipu

Sakralisaatio Lanneristiluusulautuma

Sakrodynia Ristiluusärky

Schmorlin keränen Nikamavälilevyn ytimen tunkeutuminen nikaman solmuun

Scoliosis, skolioosi Kieroselkäisyys

Sensibiliteetti Tunto

Spinaalistenoosi Selkäydinkanavan ahtauma, selkärangan kanavan ahtauma

Spondylodeesi Selkärangan jäykistysleikkaus

Spondylosis Nikamasairaus, -kuluma

Spondylolysis Nikamakaaren höltymä

Spondylolisteesi Nikaman siirtymä

Spondylolisthesis Nikaman siirtymä

Spondyloptoosi Nikaman siirtymä

Subakuutti selkäkipu Pitkittyvä selkäkipu, kesto 6–12 viikkoa

TOS, thoracic outlet syndrome Rintakehän yläaukeaman pinneoireyhtymä

Vertebra Selkänikama

Vertebralis Nikama-, selkäranka

Välilevyperäinen kipu Kipu, jonka syynä on yleensä välilevyn sisäinen kipu tai välilevytyrä


Anteriorinen Edessä, etu-

Arthralagia Nivelkipu, -särky

Arthritis, artriitti Niveltulehdus

Artroosi, artrosis Nivelrikko

Contusio Ruhjevamma

Contralateralinen, kontralateraalinen Vastapuolen, -puolinen

Costa Kylkiluu

Coxa Lonkka

Decompressio Paineen poisto

Degeneraatio Rappeuma, rappeutunut

Degeneratiivinen Rappeutuva, rappeuma-

Deformans Epämuotoinen

Deformaatio, deformitas Epämuotoisuus

Discus Levy, välilevy

Discitis Välilevyn tulehdus

Dislocatio Sijoiltaanmeno, virheasento

Edema Turvotus, ödeema

ENMG Elektroneuromyografia, hermoratatutkimus, hermojen ja lihasten sähköinen tutkimus

Extensio Ojentuminen, ojentaminen

Fasettinivel Kahden päällekkäisen selkänikaman nivelhaarakkeiden välinen pikkunivel

Fascia Peitinkalvo

Fibroosi Sidekudosmuutos

Foramen Aukko

Fractura Murtuma, luunmurtuma

Geneettinen Synty-, kehitys-, perinnöllisyys

Heijastekipu Säteilykipu eli kipu, joka tuntuu muualla kehossa kuin missä sen syy on

Hemangiooma Verisuoniluomi, verisuonikasvain

Hemi- Toispuolinen, puoli-

Hemiplegia Toispuolihalvaus

Hermojuurivaurio Hermojuuren puristustila

Ipsilateraalinen Saman puoleinen

Ischialgia Lonkkahermon alueen särky

Ischias Lonkkahermosärky, iskias

Kompressio, compressio Paine, puristus

Kontraktio Supistus

Kontralateraalinen, contralateralinen Vastapuolen, -puolinen

Krooninen selkäkipu Pitkäaikainen selkäkipu, kesto yli kolme kuukautta

Kyfoskoliosis Selkärangan epätavallinen kaarevuus sekä sivu- että pystysuunnassa

Kyfosis Köyryselkäisyys eli selkärangan ja selän kaarevuus taakse

Lateraalinen Ulko-, ulompi

Ligamentti Nivelside

Lumbaalinen Lanne-, lannealueen

Lumbaalipunktio Lannepisto

Lumbago Noidannuoli

Lumbalgia Lanneselkäkipu

Lumbosakraali Lanne-, ja ristiselkä

Luunokka, luupiikki Tulehdusperäinen luun uudismuodostus, esiintyy yleensä nivelrikon ja nikamien kuluman seurauksena

Malformaatio Epämuodostuminen

Medulla Ydin

Lähteet:

Käypähoito.fi

Terveysportti.fi

Terveyskirjasto.fi

https://www.duodecimlehti.fi/duo20146


bottom of page