Nivelrikon varsinaista syytä ei tunneta, eikä siihen ole parantavaa hoitoa. Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella voidaan kuitenkin ylläpitää ja parantaa polven toimintakykyä ja lievittää oireita polven nivelrikossa. Maassa tapahtuva aerobinen harjoittelu ja lihasvoimaharjoittelu, sekä vedessä tapahtuva harjoittelu vähentävät kipua ja parantavat toimintakykyä polven nivelrikkoa sairastavalla. (Polvi- ja lonkkanivelrikko: Käypä hoito -suositus 2018.) Myös muunlaisista harjoittelumuodoista, kuten tasapaino- ja liikkuvuusharjoittelusta löytyy lupaavaa tutkimusta polven nivelrikon yhteydessä. Parasta ja tarkkaa harjoittelumuotoa polven nivelrikkoiselle ei tällä hetkellä kuitenkaan tunneta. Myöskään parasta ja tehokkainta tapaa harjoittelun toteuttamiseksi yksilölle ei tiedetä. Joissakin tutkimuksissa ryhmä- ja yksilöharjoittelu on todettu yhtä tehokkaiksi. Kotiharjoittelu puolestaan vaikuttaisi olevan tehokkainta yhdistettynä henkilökohtaiseen harjoitusohjelmaan ja ryhmässä tai yksilöllisesti tapahtuvaan valvottuun harjoitteluun. (Bennel & Hinman 2010.)
Polven nivelrikon esiintyvyys kasvaa miehillä 55 ikävuoden ja naisilla 65 ikävuoden jälkeen. yli 75-vuotiaista miehistä noin 15,6% ja naisista 32.1% kärsii polven nivelrikosta. (Polvi- ja lonkkanivelrikko: Käypä hoito suositus 2018.) Polven nivelrikon vaikutus toimintakykyyn on hyvin yksilöllinen ja riippuu usein oireiden vaikeusasteesta. Tyypillisiä oireita ovat kipu ja jäykkyys. Kipua ja jäykkyyttä voi esiintyä liikkeelle lähtiessä ja liikkuessa, esimerkiksi kävellessä. Kipu voi haitata päivittäistä liikkumista ja rajoittaa esimerkiksi portaissa kävelyä. Myös pitkälle edennyt jäykkyys polvinivelessä voi rajoittaa liikkumista ja lopulta myös esimerkiksi päivittäistä hygieniaa ja pukeutumista. (Pohjolainen 2016. Polven nivelrikko; Kauranen 2017.)
Nivelrikolle on tyypillistä nivelruston rikkoutuminen ja sairauden edetessä rustopinnan täydellinen hajoaminen nivelpinnoilta. Nivelrikossa nivelruston väliaineen ainesosien hajoaminen kiihtyy, eikä rusto pysty korjaamaan itseään ennalleen samassa tahdissa. Tämän seurauksena rustokudos häviää vuosien kuluessa. Tyypillistä on, että muutokset alkavat hitaasti ja etenevät vuosien kuluessa. Aivan sairauden alussa pelkkiä rustomuutoksia ei yleensä havaita. Rusto muutokset yksinään eivät aiheuta kipua, sillä rustopinnoista puuttuvat kipuhermopäätteet. (Arokoski & Kiviranta 2012; Hannonen & Airaksinen 2005.)
Nivelrikon vaikutukset ulottuvat kuitenkin myös nivelruston ulkopuolelle ja muutoksia voidaan havaita myös luussa, lihaksissa ja nivelkalvolla. Luun uudismuodostusta tapahtuu rustopinnan alaisessa luukudoksessa ja nivelen reunoilla, ligamenttien ja jänteiden kiinnityskohdissa. Näillä alueilla voidaan nähdä uudiskasvun seurauksena osteofyyttejä eli luupiikkejä. Lisäksi luun uudismuodostuksen seurauksena nivelkapseli paksuuntuu. Niveltä ympäröivät pehmytkudokset, nivelsiteet ja lihakset, vähitellen venyttyvät, jännittyvät ja voivat vaurioitua.
Nivelrikon perimmäinen syy siis ei ole tiedossa, mutta nivelrikolla voidaan määrittää useampia riskitekijöitä. Nivelrikon syntyyn voi olla yksi tekijä, mutta yleensä kuitenkin useampi vaaratekijä. Nivelrikon voi taustalla vaikuttavan tekijän perusteella jakaa primääriin ja sekundaariseen nivelrikkoon. (Arokoski & Kiviranta 2012.) Primääriksi nivelrikoksi kutsutaan sairaudenmuotoa, jolle ei voida osoittaa selkeää syytä, kun taas sekundaariselle nivelrikolle tällainen syy on suoraan osoitettavissa. Sekundaarisen nivelrikon aiheuttajana voi olla esimerkiksi niveleen kohdistunut vamma tai tulehdus tai synnynnäinen nivelen epämuodostuma. (Arokoski & Paimela 2009.)
A luokan näyttö Käypä hoito suosituksen 2018 mukaan : ikä, naissukupuoli, lihavuus, vammat
B luokan näyttö Käypä hoito suosituksen 2018 mukaan : raskas liikunta, fyysinen työ, perimä, varus – valgus linjaus.
Nivelrikon ilmeneminen liittyy siis ikääntymisen lisääntymiseen ja on arveltu että niin sanottu metabolinen oireyhtymä altistaa nivelrikon synnylle. Polven alueella polvinivelen nivelrikko on yleisin artroosisairaus. Vaikka polveen ja lonkkaan kohdistuu yhtälailla aksiaalista kuormitusta, ei ole tarkka tietoa miksi polven nivelrikko on yleisempi kuin lonkan nivelrikko. On arvioita että polven niveltyyppi (sarananivel) olisi yksi altistava tekijä sairauden synnyssä.
Nivelrikko on systeeminen sairaus, joten se vaikuttaa myös polvea ympäröiviin kudoksiin ja muihin nivelalueisiin. Ajatellaan myös että vääränlaiset polven kuormitustilat altistavat nivelrikolle, valgus tai varus tyyppinen polven linjaus ja alaraajojen Q-kulma lisäävät mahdollisesti altistusta polven nivelrikon syntyyn. Tästä on kuitenkin manuaaliterapian alalla vielä hieman ristiriitaista näkökantaa, osa tutkimuksista on sitä mieltä ettei polven ja alaraajojen linjauksilla ( biomekaniikalla) ole merkitystä polven nivelrikon syntyyn.
Polven nivelrikon ilmentyessä olisikin mielestäni hyvin tärkeää aloittaa kohdistetusti liikunta ja lihasvoimaharjoittelu. Tarkistaa ravintoon ja kuormitukseen liittyvät tekijät. Lihasvoimaharjoittelun ja liikunnan aloittamisen ” annostelu” voi alussa aiheuttaa rasituskipua, siksi se pitää tehdä kontrolloidusti.
Manuaalisesta terapiasta ei ole haittaa tässä yhteydessä, lihasvoimaharjoittelun aloittamisen yhteydessä voi ilmetä harjoittelun mukana tuomaa arkuutta ja lihaskipua ( DOMS), johon urheiluhieronnan avulla pystytään tutkitun tiedon mukaisesti positiivisesti vaikuttamaan.
Lähteet: . Bennell, K & Hinman R. 2011. A review of the clinical evidence for exercise in osteoarthritis of the hip and knee. Journal of science ond medicine in sport 14 (2011) 4-9. Saatavissa internetissä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1440244010001647?via%3Dihub
Pohjolainen, T. 2016. Nivelrikko (artroosi). Lääkärikirja Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00673
Hannonen P, Airaksinen O. 2005. Nivelrikko. Artikkeli teoksessa TULES – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Toim. Lindgren K. Duodecim 2005. s. 217-220.
Arokoski, J & Kiviranta, I. Nivelrikko. Teoksessa Ortopedia. Toim. Järvinen M. & Kiviranta I. 2012. Kandidaattikustannus. s. 125-133
. Arokoski J & Paimela L. 2009. Harjoittelu nivelrikon hoitona. Teoksessa: Reuman hyvä hoito. Duodecim työterveyskirjasto. Verkkoversioversio.