Miksi tutkitaan?
- Hoitohuone VPK

- 19.11.2019
- 1 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 18.11.2025
Miksi haastattelen ja miksi tutkin asiakasta kliinisesti vastaanotolla, meneekö kallisarvoista hieronta-aikaa hukkaan ?
Kokemukseni mukaan tutkiminen ja haastatteleminen saa usein kaksijakoista vastaanottoa. Osa urheiluhierontaan tulevista asiakkaista haluaisi siirtyä suoraan hoitopöydälle ja osa asiakkaista on hyvin valmistautunut haastatteluun ja kliiniseen tutkimiseen. Useimmiten asiakkaalla on kokemusta aiemmista hierontakerroista, kokemusta fysioterapiasta tai osteopatiasta. Asiakkaan aikaisempien käyntikertojen määrä edellä mainituilla terveydenhuollon ammattilaisilla ei kerro tutkimisen ja haastattelun osuuden määrästä kovinkaan paljon. Olen itsekin aikoinaan tehnyt hierojan työtä vähemmällä tutkimisella, haastatellut ainoastaan tulonsyytä ja kysynyt yhteystietoja Ortopedisen osteopatian opintojen edetessä minulle on muodostunut tapa pysähtyä asiakkaan kanssa keskustelemaan hoitoon tulon syistä.
Asiakkaan tilasta on saatava kattavaa tietoa, aiemmista hoidoista, lääkityksistä, mahdollisista sairauksista, TULE ( tuki- ja liikuntaelin) vaivoista, liikkumisesta tai liikkumattomuudesta sekä sen hetkisestä tilanteesta. On asiakkaan edun mukaista, että näitä asioita käydään vastaanotolla läpi vaikka edellisestä käynnistä olisikin kulunut vain vähän aikaa. Haastattelun jälkeen tai haastattelun yhteydessä yleensä muodostuu käsitys siitä minkälaisilla kliinisillä testaamisilla pinnetilan tai vaivan alkuperää sekä hoitoisuutta lähdetään tutkimaan. Näin jäsentyy myös kuntouttavien harjoitteiden suunnittelu. Saattaa myös olla, että ensimmäinen käynti koostuu pääosin haastattelusta sekä tutkimisesta ja asiakkaan ohjaamisesta.

Asiakkaan on hyvä tietää tai tiedostaa että koulutukseni mukaisesti osaamiseeni kuuluu moniammatillinen osaaminen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä jos havaitsen asiakkaan tilassa sellaista mitä en osaa tai kykene hoitamaan, ohjaan hänet eteenpäin. Tämä eteenpäin kehottaminen voi tarkoittaa lääkärin puoleen kääntymistä, kuvantamista tai osaavammalle kollegalle ohjaamista. Tarvittaessa kirjaan asiakkaan tilasta lyhyen hoitopalautteen minkä annan mukaan asiakkaan mukaan.
Asiakkaan huolellinen haastattelu ja hyvä tutkiminen vastaanotolla auttaa minua valitsemaan parhaan mahdollisen hoidon ja kuntoutuksen kyseisen asiakkaan kohdalla. Se on siis aina asiakkaan etujen mukaista.





Erinomainen ja tärkeä kirjoitus! Kliininen tutkimus on todellakin hoidon perusta. Tämän lisäksi on kiehtovaa, kuinka kokonaisvaltainen hyvinvointi ja palautuminen linkittyvät myös ympäristöömme. Monet eivät tule ajatelleeksi, että hoitoprosessi jatkuu vastaanoton ulkopuolella, ja kodin rauhoittava ilmapiiri voi tukea sitä merkittävästi. Löysin inspiraatiota oman kodin rauhoittavan keitaan luomiseen, mikä voi konkreettisesti auttaa mieltä ja kehoa rentoutumaan.
Ympäristöpsykologia ja sen unohdettu voima
Ympäristöpsykologia tutkii, miten fyysinen ympäristö vaikuttaa ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen. Esimerkiksi luonnonläheiset elementit, kuten kasvit, luonnonvalon maksimointi tai jopa luontoaiheiset kuvat ja materiaalit, voivat todistetusti alentaa stressihormoni kortisolin tasoa, laskea verenpainetta ja parantaa mielialaa. Tämä ilmiö, joka tunnetaan nimellä biofilia, viittaa ihmisen synnynnäiseen taipumukseen hakeutua yhteyteen luonnon kanssa. Kun tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja hoidetaan, myös hermoston rauhoittuminen on avainasemassa. Stressaantunut hermosto…