100 PÄIVÄÄ SALILLA - JA TUET SEN MUKAAN
Valtameriyksinpurjehdus on äärimmäinen fyysinen suoritus. Töitä tehdään pitkäkestoisesti, epästabiileissa ja yllättävissäkin olosuhteissa. Voimat ovat valtavia, purjeet painavia ja työergonomia vähintäänkin erikoista. Purjehtija tekee kaiken niin huolellisesti kuin pystyy, mutta silti voi sattua jotain myös itselle. Siksi Huuselan matkaan lähti myös ortooseja.
Istumista ja räjähtäviä suorituksia
Kehonhuolto on laaja käsite. Siihen liittyy mm. treenaaminen ja kaikenlainen liikkuminen, uni, ravinto ja lepo kuten myös ongelma-alueiden käsittely. Ari Huusela on käyttänyt itseään ”huollossa” osteopaatti Veli-Pekka Karstelan luona jo vuosia. Perimmäisenä ajatuksena on ollut kehon liikkuvuuden jatkuva ylläpito. Se on Arille riskittömämmän ja vaivattomamman purjehtimisen perusedellytys.
Yhteistyö alkoi vuonna 2013. Karstela on omien sanojensa mukaan kehittynyt ja oppinut seuraamaan tilannetta vuosi vuodelta paremmin. Ratkaisevana tekijänä hän pitää Arin täsmällistä ja motivoitunutta asennetta. ”Ari on vastuullinen purjehtija ja ihminen, joten reflektointi hänen kanssaan on helppoa. Pystymme käymään asiat tarkasti läpi, koska Ari kykenee täsmällisesti kertomaan, mikä on aiemmin auttanut tai mikäkin käsittely toimi”, sanoo Karstela.
Vuosi sitten vastassa oli tilanne, jossa Karstela halusi nojata myös moniammatilliseen yhteistyöhön, jotta kaikki osaaminen saatiin Arin käyttöön. Hän kääntyi toisen osteopaatin Anssi Ulvisen puoleen ja tuloksena syntyi spesifejä pinnetiloja hoitava harjoitusohjelma. Yksi asia johti toiseen ja 2020 elokuussa oltiin jo veneellä läpikäymässä työ- ja purjehdusergonomiaa sekä erilaisia tilanteita purjeita nostettaessa ja sisällä liikkuessa.
”Ensin tunnistettiin purjehdukseen liittyvät moninaiset rasitukset ja niiden pohjalta Anssi sitten teki Arille harjoitusohjelman. Samalla syntyi ajatus tukien tarpeesta”, Karstela kertoo.
Niin purjehtimisessa kuin lentämisessäkin istutaan. Paikallaan oloa on paljon. Purjehduksessa väliin tulee kuitenkin myös yhtäkkisiä räjähtäviä suorituksia. Ne ovat juuri niitä osa-alueita, jotka vaativat erityishuomiota.
Kestävyyskunto kovilla
Vendée Globe on todella pitkä suoritus. Jaksamisella on valtava vaikutus itse suoritukseen ja riskien hallintaan. Harjoittelun näkökulmasta kilpailu vaatikin kestävyyskuntoa kehittävän ohjelman.
Anssi Ulvinen on valmentaja, osteopaatti ja alaraajakuntoutukseen erikoistunut ammattilainen. Käynti Imoca Starkilla Karstelan kanssa avasi Ulviselle Huuselan haasteellisen työympäristön.
Ihan ensimmäiseksi Ulvinen selvittää muutenkin aina yksityiskohtaisesti, mikä haaste tai ongelma on ja vasta sen pohjalta hän lähtee miettimään tavoitetta tukevia ratkaisuja.
”Kartoitimme kaiken toiminnan ja minkälaista mekaniikkaa mikin asia keholta vaatii. Kuvasimme Aria manöövereissä ja liikkeissä ja teimme sen pohjalta ennakoivan harjoitteluohjelman”, Ulvinen kertoo ja jatkaa:
”Lähtökohtani on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä. Selvitin, mikä Huuselan kestävyyskunto ja jaksamisen lähtötaso oli ja rakensin sen päälle. Sen lisäksi että Huuselan purjehtii yksin ja tauotta, yksittäiset nostamiset ja maastavedot voivat olla repäiseviä ja sisältää kiertoja epästabiileissa olosuhteissa ja vaihtelevassa säässä. Se on siis jatkuvaa treeniä. Sama kuin kävisi sata päivää salilla putkeen. Ilman lepopäiviä, ilman palautumista. Tarvitaan siis kapasiteettia suorittaa tehtäviä pitkän aikaa ja lisäksi on varmistettava riittävä energiansaanti.”
Ari noudatti ohjelmaa tavoitteellisesti reilun kahden kuukauden pituisen Ranskassa oloaikansa.
”Voimaharjoittelun merkitys olisi voinut tulla mukaan jo aikaisemminkin. Ohjelmaan valittiin tarkoituksella sellaiset välineet, joilla voitiin harjoitella majoituspaikassa ja jotka oli käytännössä mahdollisuus kuljettaa mukana paikasta toiseen”, Ulvinen kertoo.
VIDEO - treenikuva
Huusela ja Ulvinen kävivät läpi myös mahdolliset riskit eli vammat, mitä purjehtiessa voi tulla. Niitä ovat esimerkiksi erilaiset revähtymät ja nilkan tai nivelsiteiden vammat, selän noidannuolet jne…
Tärkeä kysymys kuului, mikä takaisi toimintakyvyn, jos joku näistä ikävästi toteutuisi. Ratkaisuksi löytyivät ortoosit. Niiden matkaan mukaan Ulvinen kokosi tiivistetyn käyttöoppaan, joka antaa Arille myös vinkkejä kuntoutukseen.
Ortoosi on tuki
Ortoosi - orthosis. Polvituki, nilkkatuki, rannetuki. Niitä voi tarvita kuka vaan. Niin urheilija kuin toimistotyöläinenkin, onnettomuuteen joutunut tai kuka vaan, joka tarvitsee tukea päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen.
Apuvälineisiin erikoistuneelle Respectalle Ari Huuselan Vendée Globe oli kertakaikkisen mielenkiintoinen tapaus. ”Kun kuulimme Anssin kautta mahdollisuudesta lähteä mukaan, ei emmitty. Toki pitää toivoa, ettei meidän tuotteilla kauheasti Huuselalla käyttöä olisi, mutta ne ovat kyllä todella tärkeitä olla mukana matkassa”, Respectan johtaja Petri Hyytiäinen sanoo.
Suunnittelun tavoitteena saada luotua Arille ennen kaikkea toimiva paketti. Sellainen, mikä on mahdollisimman helppo käyttää, mutta samalla myös mahdollisimman tukeva ja tarkoituksenmukainen. Lähtökohtana oli käyttää valmisortooseja, mutta kaikista tarpeellisista kohdista otettiin silti tarkat mitat.
”Yksi tuista on ns. universaali, joka käy molempiin jalkoihin ja kaiken kokoisille. Muuten tuet toimitettiin mittojen mukaan. Arilla on mukanaan ranne- ja kaulaortoosit sekä kahdet kappaleet polvi- ja nilkkaortooseja. Nilkan vääntyminen sivulle päin on yleinen vamma, joka syntyy helposti ahtaissa tiloissa tai paikoissa, joissa liukastumisriski on korkea. Mutta mikä tärkeintä, kaikkia Arilla mukana olevia tukia on erittäin helppo käyttää”, tuotepäällikkö Janne Nenonen kertoo.
Polvituki ja molemmat nilkkatuet käyvät molempiin jalkoihin. Polvituki on järein mahdollinen. Se rajoittaa polvinivelen liikkuvuutta ja Arin mallissa on liikkuvuuden rajoitin valmiiksi. Mukana oleva selkätukiliivi on yhtä lailla erittäin tukevaa mallia ja säädettävä. Sitä voi pitää päällä ja kiristellä samalla.
Kaularankatuki on yleinen, pehmeä tuki, jota käytetään kaikenlaisissa kiputiloissa. Yleisiä hoitotarpeita ovat esimerkiksi retkahdusvammat tai krooniset reumakivut. Nenosen mukaan sillä saadaan tuettua ranka niin, että leuka lepää siinä päällä, jolloin niska rentotuu, eikä haittaa toimintakykyä.
Ortooseja on ns. valmismalleja sekä yksilöllisesti valmistettavissa olevia malleja. Jälkimmäisiä käytetään paljon esimerkiksi synnynnäisten ominaisuuksien, kuten skolioosista johtuvan selän tukitarpeen hoitamiseen.
Tukien hankkiminen lähtee usein liikkeelle työterveyden kautta. Lähetteen saamisen jälkeen otetaan yhteys valmistajaan, tullaan käymään liikkeessä ja valitaan ammattilaisten avulla sopivin tuote.
”Koko elämäntilanne on osattava ottaa huomioon. Mitä tuen tarvitsija tekee ja mitä hän harrastaa, vaikuttavat siihen, minkälaisella tuella pärjätään. Tuen tulee aina tulla tarpeeseen. Sen ei siis haluta myöskään olevan ylitukeva”, jatkaa Nenonen.
Tukien käyttö ei Hyytiäisen mukaan ole Suomessa niin ennaltaehkäisevää, kuin esimerkiksi yhdysvalloissa. Siellä vaikkapa polven tukeminen eri lajeissa on yleisempää jo ennen mahdollista vammaa, kun taas meillä tukia hankitaan vasta ensimmäisen vamman jälkeen.
”Osittain tämä johtuu siitä, että tutkimusnäyttöä voi olla hankala saada ja ortoosit ovat melko kalliita, joten niitä ei välttämättä suositella ennaltaehkäisevänä”, Hyytiäinen sanoo.
Yksilöllisten ortoososien suunnittelumenetelmät ovat kehittyneet nopeasti. Nykyään kohde ensin 3D-skannataan, jolloin siitä saadaan digitaalinen kuva. Sen pohjalta voidaan vaikkapa hiilikuidusta rakentaa täysin istuva ortoosi. Tämän päivän pitkälle kehittynyt tekniikka mahdollistaa aiempaa tarkemman, tehokkaamman ja nopeamman suunnittelun. Asiakkaalle se tarkoittaa entistäkin miellyttävämpää tuotetta.
RESPECTA
On osa globaalia, saksalaislähtöistä Ottobock-konsernia: https://www.ottobock.com/en/
Yli 10 apuvälineklinikkaa ja vastaanottopistettä ympäri Suomen.
Lisäksi Respectan asiantuntijat käyvät n. 20 sairaalassa, terveyskeskuksessa ja kuntoutuslaitoksessa tekemässä asiakasvastaanottoja.
Respectan valtakunnallinen myynti palvelee monikanavaisesti. Valmisapuvälineisiin pääsee tutustumaan omasta kuvastosta https://kuvasto.respecta.fi ja niitä on esillä klinikoiden yhteydessä olevissa myymälöistä.
Respectan tavoitteena on luopua kipsin käytöstä vuoteen 2022 mennessä: https://www.respecta.fi/fi/ajankohtaista/blog/kipsi-vaihtuu-skanneriin/
Anssi Ulvinen
Osteopaatti, ortopedisen osteopatian koulutuskeskuksesta, jalkaterapeutti (alaraajakuntoutus)
20 vuoden kokemus fysiikka- lajivalmennuksesta.
Oma laji: kamppailulajit/karate.
Opettajana osteopaattikoulussa.
Ulvinen työskentelee tuki- ja liikuntaelinongelmien kanssa. Hänen erikoisosaamistaan ovat urheilu- ja liikuntavammat sekä kipujen ja kuntoutusten hoitaminen. Lisäksi hän valmentaa useampaa urheilijaa joko kokonaisvaltaisesti (fysiikka- ja lajivalmennus) tai voimapuolella.
Jokainen on jollain tavoin urheilija
Ulvinen kannustaa ottamaan ottamaan preventiivisen eli ennaltaehkäisevän otteen kaikkeen. Liikunnan ei hänen mileestään pitäisi olla koskaan liian tavoitteellista.
Liikkeelle kannattaa lähteä pitkällä tähtäimellä. Aloittaa vähintään 2-3 kuukauden hyviä terveysvaikutteita sisältävällä ohjelmalla ja treenata suoritukseen itselleen mitoitetulla ja selkeällä harjoitussuunnitelmalla. Treenaamisen pitää olla kivaa, jotta motivaatio pysyy yllä.
”Kaikki tekevät omalla tasollaan juttuja. Tähtäimet voivat olla mitä tahansa. Huippu-urheilusta pienempiin saavutuksiin. Siitä huolimatta yksittäiselle ihmiselle kumpikin on ihan yhtä tärkeää”, Ulvinen painottaa ja jatkaa: ”Tuki- ja liikuntaelinongelmaisille on erityisen tärkeää löytää sopiva harjoitusmäärä ja -systeemi, jolla voidaan pitää oireita poissa tai kurissa.”
Jokainen on oman lajinsa urheilija. Paras prosessi on pitkäkestoinen.
"Vahvan perustuksen päälle voidaan rakentaa kestävä talo eli perusasiat ensin ja hifistely myöhemmin”, Ulvinen summaa.
Veli-Pekka Karstela, osteopaatti
Alalla vuodesta 2010 alkaen. Myös hierojan erikoisammattitutkinto.
Kouluttautunut osteopaatiksi (Ortopedisen osteopatian koulutuskeskus) voidakseen tukea enemmän tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiviä.
Harrastaa liikuntaa aktiivisesti ja monipuolisesti, jotta pysyy myös käytännössä kiinni tekemisessä. Luottaa paljon näyttöön perustuviin menetelmiin.
Karstelan vinkit purjehtijoille
• Valmistaudu suurempiin manöövereihin sekä henkisesti että fyysisesti.
• Pidä niska ja alaselän alue lämpimänä.
• Muista neste, ravinto ja uni. Näihin kaikkiin pitäisi kiinnittää paljon huomiota.
• Malta. Kaikkia asioita ei pysty ratkaisemaan sillä sekunnilla, joten tuuumaus tauosta voi olla hyötyä. Aina se ei ole mahdollista, mutta kun on, hyödynnä se.
Myös retkipurjehtijan lihaskunnon ja lihasvoiman harjoittelu on tärkeää, koska veneily ja purjehdus on paljon istumista ja staattista olemista. Yhtäkkiä viileissä olosuhteissa tapahuvat repimiset tai laituritilanteet ovat aina riski, jos keholla ei ole resursseja vastaanottaa nopeaa tekemistä. Silloin syntyy äkillisiä venähdyksiä tai rasitusvammoja. On hyvä pitää pitää huolta omasta lihasvoimasta, jotta kapasiteettia riittää enemmän.
Jos ja kun ongelmia kropan kanssa tulee, olisi tärkeää tukeutua koulutettuihin ammattilaisiin.
Käsittelyn lisäksi on hyvä saada itselleen sopivaa ohjausta. Liikkumisen havainnointi ja biodynamiikan tarkistaminen on hyvä pitää ajan tasalla. Silloin treeniohjelmat saadaan yksilöllisiksi ja valmennukselliset neuvot auttavat oikeassa kohtaa.